Heräsin tänään taas siihen tunteeseen etten haluaisi herätä. Kello oli 11 ja yritin keksiä syytä nousta. Mies oli lähtenyt kavereiden kanssa metsään ja mulla oli tunteja yksin. Nousin vain maatakseni sohvalla ja katsoakseni netflixiä. Viikon päästä pitäisi palata töihin. Olen kuin kiukutteleva lapsi 'En mä halua". Mieleeni tulevat aina isosiskoni sanomat sanat kun oli pieni ja kiukuttelin siitä, etten halunnut tehdä jotain kun se ei ollut kivaa ja siskoni vastasi minulle viisaudella "Elämässä kaikki ei aina ole kivaa" siinäpä vasta oppi.
Tänään oli taas hyvä syy mennä mäkkäriin koska en mä yllätys jaksanut tehdä ruokaa, en mä jaksanut mennä edes suihkuun. Ja sitä häpeää kun yritin halata miestä ja se sano mulle "Sä haiset". Ajellessa metsän keskeltä kaupunkiin päädyin youtubeen kuuntelemaan musiikkia masennuksesta. Biisi johti toiseen ja löysin tämän.
https://m.youtube.com/watch?v=ifiWucOzuTM
Istuin autossa, mieheni ajoi ja mä mietin miksi ruokin pahaa oloani tällä musiikilla. Mutta kuitenkin jotenkin koin lohtua. Joku muukin tuntee näin. Kotiin tultuamme ja ruuat syötyämme istuin sohvalla tuijottamassa ulos huoneen vastakkaisella seinällä olevaa mustaa ikkunaa jonka keskellä loistaa vielä joulu tähti ja tajusin olevani surullinen. Se iski vasten kasvoja. Mä olen sairas ja se tekee mut surulliseksi.
Olen nyt ollut varmaan neljä kuukautta sairaslomalla, en ole edes varma kuinka kauan. Ajantaju on jotenkin kadonnut. Sairaslomastani olen viettänyt viimeiset 9 viikkoa sairaalan päiväosastolla. Viimeinen viikko on enää jäljellä. En ole kokenut ihmeparantumista, en ole varma onko mikään muuttunut siitä hetkestä kuin ajoin autoa silmät kiinni ja mietin väittäväni ihmisille, että nukahdin rattiin. Silti töihin on palattava, rutiineihin on palattava.
Yritin puhua miehelleni, puhuin rauhallisesti siitä kuinka tänään musta tuntuu surulliselta. Samalla kyyneleet valuivat mun poskille mutta ääneni ei värähtänytkään. Mieheni ei edes huomannut mun itkua, televisio vei huomion katsomasta mun kasvoja. Tunsim yksinäisyyttä. En ollut yksin mutta olin yksinäinen.